| Stressi on elimistön kohonnut vireystila. Se on luonnollinen tila, joka edesauttaa tehokasta toimintaa ja tarkaavaisuuden kohdentumista. Stressitila on haitallinen silloin, kun se on jatkuvaa tai turhan voimakasta. Stressiä aiheuttavat uhaksi koetut tilanteet, kiireen tuntu, fyysinen rasitus kuten aikaero. Stressi vaikuttaa muun muassa mielialaan, keskittymiskykyyn ja immuniteettijärjestelmään.
Stressi on yksilön kehon ja mielentilan ohella myös sosiaalinen ilmiö, joka voi tarttua ja siirtyä ihmisestä toiseen. Työpaikkojen kuormittavat tilanteet vaikuttavat kaikkiin työyhteisössä toimiviin. Esimerkiksi yt-neuvottelut eivät koske vain suoraan niiden kohteena olevia, vaan ne vaikuttavat koko yhteisöön.
Stressitilanteissa sympaattinen hermojärjestelmä aktivoituu vapauttaen elimistöön ns. stressihormoneja. Vaikka stressin taustalla olisi psyykkinen tekijä, kuten kiireen tunne, stressitila vaikuttaa elimistöön monella tavalla.
Stressi aiheuttaa ”taistele tai pakene” -reaktion, jolloin sydämen syke ja hengitystaajuus lisääntyvät, verenkiertoa ohjautuu enemmän lihaksille ja vähemmän muualle elimistöön, lihakset jännittyvät ja suoliston toiminta hidastuu. Pitkään jatkuva stressi voi aiheuttaa elimistön kroonisen stressivasteen, jolla on monia haitallisia vaikutuksia. Se heikentää immuunivastetta, lisää sydänperäisen kuoleman riskiä,kuluttaa energiavarastoja, hidastaa ruuansulatusta ja nostaa verenpainetta. Stressaantunut ihminen myös suhtautuu terveyden ylläpitoon piittamattomammin, ja usein lisää stressioireitaan epäterveellisellä käyttäytymisellä (alkoholinkäytön ja tupakoinnin lisääntyminen, epäterveellinen ravinto, vähäinen yöuni, vähäinen liikunta, haluttomuus hakea oireisiin apua).
Stressitiloja luokitellaan muun muassa distressiin ja eustressiin. Distressi on negatiivista, uuvuttavaa stressiä, jonka ihminen kokee selkeästi pahana ja uhkaavana. Eustressi on "hyvää stressiä", jota tavataan ihmisen ollessa tilanteessa, jonka hän kokee innostavana tai motivoivana. Eustressia tarvitaan kehitystyössä ja erilaisten taitojen opettelemiselle. Vaikka "hyvä stressi" koetaan myönteisempänä, myös sen pitkäaikainen vaikutus on haitallinen ihmiselle.
Stressin säätelykeinoja
Stressin säätelyä ja elämäntapojen terveyden kannalta suotuisia vaikutuksia voidaan tarkastella
- Firstbeat-hyvinvointianalyysin antaman tiedon avulla
- rentoutumistaitojen opettelu antaa välineitä itse aktiivisesti säädellä kehontiloja
- mindfulnes-taitojen opettelu saattaa muuttaa ajattelutapoja, jotka puolestaan vaikuttavat stressaantumisalttiuteen
- stressiä aiheuttavia ajatusmalleja voidaan käsitellä psykoterapeuttisissa tai elämänarvoja peilaavissa keskusteluissa
- elämäntapavalmennuksessa käsitellään niitä ihmisen arkielämässään toteutettamia tapoja, jotka vaikuttavat hyvän tai huonon vireystilan syntymiseen (stressi- ja palautumistila)
| |
